Suomen vanhin toimiva metsästysseura on etelähämäläinen

Kuvassa hirvikirja siirtyy seuraavalle. Hirvikirjaan hirven ja peurankaadot täyttää syksyn ensimmäisen hirvenampuja.

 

Hämeenläänin metsästyseura perustettiin 24. tammikuuta 1873 nimellä Jaktföreningen i Tavastehus län. Seuran säännöt vahvistettiin senaatin talousosastolla samana vuonna. Metsästysseuran alueen oli tarkoitus kattaa alun perin koko lääni, mutta käytännössä toiminta rajoittui Hämeenlinnan seudulle. Metsästysseuran tavoitteena oli edistää hyödyllisen metsänriistan karttumista muun muassa vahingollisia petoeläimiä hävittämällä. Seuran jäseniä olivat myös maankuulu karhunkaataja Eerikki Heinäkangas Hauholta ja satoja petoeläimiä ampunut sääksmäkeläinen Kustaa Kokko. Seura järjesti kasvatusmielessä myös ampumaharjoituksia ja -kilpailuja. Hämeenlinnassa perustettiin myös ampumaseura vuonna 1875. Kun metsästysurheilu ja urheiluammunta olivat hyvin läheisiä toimintoja ja niiden harrastajissa oli samoja henkilöitä, metsästysseura ja ampumaseura päätettiin yhdistää vuonna 1876. Ampumaseura perustettiin uudelleen vasta 1963. Hämeenläänin metsästysseura toimii edelleen ja on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut metsästysseura ja vanhin hämeenlinnalainen edelleen samalla nimellä toimiva yhdistys.

 

Hämeenläänin Metsästysseura ry nettisivut

 

Peijaisissa esitetty "jahtikatsaus" tammikuulta 2015

 

140v vuosijuhlan  juttu Jahti-lehdessä kesällä 2013

 

140 vuotta lehdistötiedote vuodelta 2013

Hämeenläänin Metsästysseura

SUOMEN VANHIN METSÄSTYSSEURA 140-VUOTIAS

Maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut metsästysseura Hämeenläänin Metsästys­seura täyttää 140-vuotta. Seura on perustettu 24.1.1873. Seuralla ja sen aktiivisilla jäsenillä on ollut merkittävä rooli suomalaisen eräkulttuurin, metsästyksen ja ampuma­toiminnan kehittämisessä.  Vireästi toimivan seuran aina yhtä ajankohtainen ohjeteksti löytyy metsästysmajan seinältä: ”Nauti luonnon lumoista - vain piru pirstaa pientareensa”.

Hämeenläänin Metsästysseuran perustamisajankohtana pidetään 24.1.1873, jolloin keisarillisen senaatin maanviljelytoimikunta hyväksyi eräiden hämeenlinnalaisten ja lähiseutujen henkilöiden anomuksen perustaa metsästysseura Hämeen lääniin. Seuran nimi oli aluksi Jaktföreningen i Tavastehus län (Metsästysyhdistys Hämeen läänissä). Ensimmäisten vuosien toiminnasta ei ole paljon jäänyt arkistoitavaa. Hämeenlinnassa perustettiin myös ampumaseura v. 1875. Kun metsästys ja ammunta olivat hyvin läheisiä toimintoja, niin Hämeenläänin Metsästysseura ja Hämeenlinnan Ampumaseura yhtyivät vuonna 1876. Toiminta 1900-luvun alussa oli monesti vaikeaa. Seuran johtohenkilöt joutuivat tuolloin valtiovallan erityistarkkailuun ja ampumatoiminta kiellettiin kokonaan. Kun aatteellisen toiminnan vapaus koitti jälleen, niin seura heti vuonna 1907 järjesti Suomen ensimmäiset ampumamestasruuskilpailut Hämeenlinnassa. Seuran johtohenkilöt tekivät lukuisia aloitteita ammunnan ja metsästyksen kehittämiseksi ja osallistuivat aktiivisesti lähes kaikkiin valtakunnallisesti merkittäviin metsästystä ja ammuntaa käsitteleviin tilaisuuksiin.

Ampumatoimintaa Hämeenlinnassa

Heti toiminnan alkuhetkistä lähtien seuran jäsenet ovat olleet  innokkaita ampumatoiminnan harrastajia. 1880-luvulla oli jo kilpailuissa käytössä liikkuvan maalin ampumakuvio, karhukuva. Myöskin 1880-luvulla, seura ensimmäisenä maassamme hankki käyttöönsä lasipallojen heittokoneen haulikkoammuntaa varten. Vuonna 1909 lasipallot vaihtuivat savikiekoiksi. Sen jälkeen savikiekkoammunta on yleistynyt maassamme. Hämeenläänin Metsästysseura järjesti vuonna 1907 Suomen ensimmäiset ampumamestaruuskilpailut Hämeenlinnassa. Kilpailut olivat useampipäiväisiä. Ammunnat suoritettiin 75, 150 ja 300 metrin matkoilta. Suomen ensimmäinen ampumamestari oli helsinkiläinen Huvi Tuiskunen.

Seuralla on ollut kuusi eri ampumarataa, Paukkulaa. Ensimmäisen Paukkulan ampumapaviljongin avajaiskilpailut pidettiin jo 7.5.1876. Pisimpään Paukkula VI oli vuodesta 1920 vuoteen 1963 Ahveniston harjun kupeessa Ämmänsuolla. Vuonna 1963 seurasta itsenäistyi omaksi yksikökseen Hämeenlinnan Ampumaseura, jonka toimesta Ahveniston ampumarata saatiin käyttöön vuonna 1963. Nykyään seuralla on osuus Parolan hirvirataan. Seuralla on useita Suomen mestareita ammunnassa ja lukemattomia piirin mestaruuksia. Seuran jäsen Osmo Rantala voitti vuonna 1935 kivääriammunnassa maailman mestaruuden.

Vuosisadan lopun suurpedot

1880-luvulla Hämeenlinnan ympäristössä oli paljon harmia susista ja karhuista. Hämeenläänin Metsästysseuralla oli merkittävä rooli noiden petojen pyydystämisessä. Vuosina 1882-1884 Hämeenlinnan ympäristössä ammuttiin ainakin 13 sutta. Mukana jahdeissa oli seuran metsästäjiä ja venäläisiä ammattimetsästäjiä, lukaaseja. Seura uhrasi runsaasti varoja sudenmetsästysten järjestämiseen. Lopulta kaikki sudet saatiin tapetuksi ja tilanne paikkakunnalla rauhoittui. Samaan aikaan Lopen ja Tammelan maisemissa asusti tappajakarhu, joka tappoi talollisten karjaa lehtitietojen mukaan yli 100 kappaletta. Karhu saatiin kaadettua v. 1887. Karhun onnistui kaatamaan loppilainen torppari K. Skogsberg Lopella. Tälle kuuluisalle Hämeen tappajakarhulle pystytettiin 50 vuotta myöhemmin kivipaasi Lopelle.

 

Aikansa kuuluisat metsästäjät  Heinäkangas ja Kokko

Merkittävään metsästäjämaineeseen kasvoi kaksi Hämeenläänin Metsästysseuran jäsentä. Eerikki Heinäkangas Hauholta ja Kustaa Kokko Sääksmäeltä. Eerikki Heinäkangas (1799-1884) kaatoi elämänsä aikana 73 karhua ja 24 sutta. Lisäksi hän otti kiinni 70 sudenpentua 14 eri pesästä. Kustaa Kokko (1812-1886) kaatoi yli 300 ilvestä, 19 karhua ja 19 sutta. Lisäksi hänkin otti pesästä kiinni 40 suden pentua. Kustaa Kokko sanoi aikoinaan: ”Jos ei ole oikeata verta, ei ole metsästäjäksi”. Heitä molempia pidettiin varsin karaistuneina ja pelottomina metsästäjinä. Moisiin saavutuksiin tänä päivänä ei liene enää mahdollisuuksia.

 

Lentokonekahvila Hanssin-Jukka

Metsästysseurahistorian ehkä erikoisin asia lienee se, että seuralla on ollut oma lentokone. Seura hankki lentomestari Osmo Rantalan aloitteesta ja toimesta vanhan sodanaikaisen kuljetuskoneen Hämeenlinnaan. Hanssin-Jukka toimi kahvilana linja-autoaseman lähellä vuosina 1959-1974. Kahvilasta saatu tuotto käytettiin seuran nuorisotyön tukemiseen. Koneen lahjoitti aikoinaan Suomelle ruotsalainen kreivi C.G von Rosen sodan aikana. Sitä käytettiin kerran pommituslennolla sodan aikana. Puolustusvoimia se palveli vuoteen 1959 saakka. Seuran jäsenet tekivät mittavan työn koneen purkamisessa, kuljetuksessa ja sen kokoamisessa. Kone oli merkittävä turistinähtävyys aikanaan Hämeenlinnassa. Kone on entisöity ja se näytteille asettamiseksi Hämeenlinnaan keskustellaan lehtien palstoilla.

 

Metsästysmaja Uusniemi

Seuran oma metsästysmaja valmistui 1947. Kolme vuotta aikaisemmin seuran kokous oli päättänyt ostaa Alaspään tilan autiotorpan navetan ja riihirakennuksen. Torpan paikalle riihestä pystytettiin talkootyönä oma metsästysmaja. Uusniemi sijaitsee Luolajan kylän takametsillä Rengossa. Majalla suoritettiin vuonna 1981-82 peruskorjaus ja samalla hankittiin maapohja omaksi. Metsästysmajaa käytetään innokkaasti seuran kokouksien ja metsästystapahtumien kokoontumispaikkana. Majaa ovat saaneet käyttää erilaiset pienryhmät kokouksiinsa sekä mm. partiolaiset ja koirakokeiden järjestäjät. Majan seinällä on teksti ”NAUTI LUONNON LUMOISTA - VAIN PIRU PIRSTAA PIENTAREENSA”. Siinä sitä on ohjetta vielä jälkipolvillekin.

Koosteen on laatinut Veli Lappalainen.